Presbyteeri - piispan apuna toimineet ns. “vanhimmat”. reformoitujen kirkkojen edustaja P-Amerikassa
Ane ja kiirastuli - sanottiin että pyhimykset ovat tehneet hyviä töitä yli omien varojensa ja kirkko myi näitä hyvitystekoja muulle kansalle. Kansalle kerrottiin että aneen ostaessaan se vähentää aikaa kiirastulessa, joka oli kuolemanjälkeinen välitila ennen taivasta. Siellä sielut puhdistuivat synneistä ennen pääsyä taivaaseen.
Reliikki - pyhäinjäännös. Pyhien ruumiilliset jäännökset, mahdollisesti vaatteet tai esimerkiksi marttyyrin kiduttamisessa käytetyt välineet. Kirkot ympäri Eurooppaa pyrkivät saamaan vähintään yhden pyhäinjäännöksen.
Teokratia - valtio, jota johdettiin Jumalan lakien mukaan.
Predestinaatio - eli ennalta määrääminen.
-yksinkertainen predestinaatio - Lutherin mukaan Jumala oli valinnut ne, jotka pelastuvat. Ketään ei ollut suoranaisesti ennalta valittu kadotukseen.
-kaksinkertainen predestinaatio - Calvinin mukaan Jumala oli ennen syntiinlankeemusta valinnut toiset ihmiset paratiisiin ja toiset kadotukseen.
39 artiklaa - 1562, Elisabeth I:n aikaan anglikaanisen valtionkirkon oppi kiteytettiin uskonkappaleihin, joita kutsutaan 39 artiklaksi.
Anabaptisti - kasteenuusija. 1500- ja 1600-luvuilla monet radikaalit ryhmät hylkäsivät lapsikasteen ja ottivat tilalle aikuiskasteen eli uskovien katseen.
Jansenistit - katolisen kirkon sisäiset uudistajat. vaativat kirkon hallinnon demokratisoimista.
Apotti - munkkiluostarin johtaja
Abbedissa - nunnaluostarin johtaja
perjantai 19. marraskuuta 2010
Henrik VIII ja naisseikkailut.
Henrik VIII (1491-1547) oli Englannin kuningas ja Irlannin hallitsija vuosina 1509-1547.
Henrik on kuuluisa kuudesta avioliitosta sekä siitä että hänellä oli enemmän valtaa kuin millään muulla englantilaisella monarkialla. Hänen tavoitteensa saada avioero vaimostaan aiheuttivat Englannin ja katolisen kirkon välirikon, Englannin kiron perustamisen ja luostareiden lakkauttamisen. Nämä olivat ensimmäiset vaiheet kohti Englannin uskonnonpuhdistusta.
Henrikiä kuvaili diplomaatti Pasqualigo; komeimmaksi ruhtinaaksi, jota on nähty. Puhuu ranskaa, englantia, latinaa ja vähän italiaa. Turnailee loistavasti sekä jännittää jousen helpommin kuin kukaan mies Englannissa.
1509 astuttuaan valtaan Henrik nai Katariina Aragonialaisen, joka synnytti Henrikille kuusi lasta, joista henkiin jäi ainoastaan nuorin, tytär Maria. Henrikin tulehtuneet suhteet Katariinan kotimaahan sekä halu saada miesperillinen johtivat siihen että Henrik tahtoi erota vaimostaan. Tämä oli kuitenkin uskontonsa vuoksi mahdotonta ja uskon vastaista. Ero tuli kuitenkin voimaan, sillä hovinainen Anne Boley alkoi odottaa Henrikille lasta. Heidät vihittiin salaa avioliittoon 1533 ja Katariinan ja Henrikin avioliitto vihdoin mitätöitiin.
Anne Boleyn raskaudet eivät kuitenkaan tuottaneet Henrikin vaatimaa tulosta vaan jälleen henkiin jäi tytär, Elisabeth. 1536 Anne Boley teloitettiin. Teloituksen jälkeen Henrik meni naimisiin Jane Seymourin kanssa. 1537 he saivat pojan, Edvardin. Jane kuitenkin menehtyi pian synnytyksen jälkeen. Koska Edvard oli mies ja sisarpuolet oli poistettu kruununperimyksestä, hänestä tuli kruununperillinen.
1540 Henrik nai Anna Kleveläisen, mutta tyytymättömänä tämän ulkomuotoon ja olemukseen Henrik erosi tästä jo samana vuonna.
Kesäkuussa 1540 Henrik nai Katariina Howardin ja oli viidenteen vaimoonsa syvästi rakastunut, mutta mestautti Katariinan tämän ollessa uskoton 1542. Katariina oli vain kahdeksantoista vuoden ikäinen.
1543 Henrik meni naimisiin Katariina Parrin kanssa, mutta avioliitto päättyi 1547 kun Henrik menehtyi.
Sääntökuntia
Benediktiiniläinen luostarikunta n.530
Sen perusti Benedictus Nursialainen ja tästä yhteisöstä tuli läntisen luostarilaitoksen perusmalli.
Uskonnonharjoituksen ihanteina olivat kohtuullisuus, yhteisöllisyys, koulutus ja mietiskely. Luostarielämässä pyrittiin yhdistämään rukous ja työ.
Clunyn luostariliike 900-luvun lopulla
Syntyi benediktiiniläisluostarissa Keski-Ranskassa. Liikkeen tavoitteina olivat: että katolinen kirkko tulisi saada vapaaksi maallisesta vallasta sekä korkeiden kirkollisten virkojen myynti olisi lopetettava; pappien selibaatti tuli saada käytäntöön koko kirkon alueella; paavin asemaa tuli nostaa ja hänestä tuli tehdä riippumaton maallisista hallitsijoista.
Munkkien tärkeimpänä tehtävänä pidettiin Jumalan jatkuva ylistäminen, näin ollen jumalanpalveluksiakin toimitettiin lähes vuorokauden ympäri. Luostarikuri oli tiuSelaimesi ei ehkä tue tämän kuvan näyttöä. Selaimesi ei ehkä tue tämän kuvan näyttöä. kkaa ja munkkeja koski ilmiantopakko. Clunylaisuus toi luostareille ennennäkemätöntä valtaa, vaurautta ja mahtia. Liikkeen tavoitteet toi parhaiten esille Innocentius III.
Sisterssiläisjärjestö 1100-luvulla
Korosti yksinkertaista hengellisyyttä ja vaatimatonta elämäntapaa -- pyrki palaamaan alkuperäiseen benediktiiniläisyyteen. Pyhä Bernhard Clairvauxilainen oli tunnetuin sisterssiläinen sillä hänen ansioistaan sääntökunta kehittyi voimakkaasti 1100-luvun alkupuolella
Birgittalaisjärjestö 1370-luvulla
Naisille tarkoitettu luostari, jonka perusti ruotsalainen Birgitta Vadstenaan. Pian kuolemansa jälkeen 1373 Birgitta julistettiin pyhimykseksi ja hänen haudastaan tuli Ruotsin valtakunnan tunnetuin pyhiinvaelluskohde. Luostarissa toimivat nunnien lisäksi myös munkkeja, mutta naiset ja miehet pidettiin tiukasti erillisissä asumuksissa ja eri toimissa.
Sen perusti Benedictus Nursialainen ja tästä yhteisöstä tuli läntisen luostarilaitoksen perusmalli.
Uskonnonharjoituksen ihanteina olivat kohtuullisuus, yhteisöllisyys, koulutus ja mietiskely. Luostarielämässä pyrittiin yhdistämään rukous ja työ.
Clunyn luostariliike 900-luvun lopulla
Syntyi benediktiiniläisluostarissa Keski-Ranskassa. Liikkeen tavoitteina olivat: että katolinen kirkko tulisi saada vapaaksi maallisesta vallasta sekä korkeiden kirkollisten virkojen myynti olisi lopetettava; pappien selibaatti tuli saada käytäntöön koko kirkon alueella; paavin asemaa tuli nostaa ja hänestä tuli tehdä riippumaton maallisista hallitsijoista.
Munkkien tärkeimpänä tehtävänä pidettiin Jumalan jatkuva ylistäminen, näin ollen jumalanpalveluksiakin toimitettiin lähes vuorokauden ympäri. Luostarikuri oli tiuSelaimesi ei ehkä tue tämän kuvan näyttöä. Selaimesi ei ehkä tue tämän kuvan näyttöä. kkaa ja munkkeja koski ilmiantopakko. Clunylaisuus toi luostareille ennennäkemätöntä valtaa, vaurautta ja mahtia. Liikkeen tavoitteet toi parhaiten esille Innocentius III.
Sisterssiläisjärjestö 1100-luvulla
Korosti yksinkertaista hengellisyyttä ja vaatimatonta elämäntapaa -- pyrki palaamaan alkuperäiseen benediktiiniläisyyteen. Pyhä Bernhard Clairvauxilainen oli tunnetuin sisterssiläinen sillä hänen ansioistaan sääntökunta kehittyi voimakkaasti 1100-luvun alkupuolella
Birgittalaisjärjestö 1370-luvulla
Naisille tarkoitettu luostari, jonka perusti ruotsalainen Birgitta Vadstenaan. Pian kuolemansa jälkeen 1373 Birgitta julistettiin pyhimykseksi ja hänen haudastaan tuli Ruotsin valtakunnan tunnetuin pyhiinvaelluskohde. Luostarissa toimivat nunnien lisäksi myös munkkeja, mutta naiset ja miehet pidettiin tiukasti erillisissä asumuksissa ja eri toimissa.
torstai 18. marraskuuta 2010
Tärkeimmät kirkkoisät
Tertullianus (n. 155-230)
Oli kirkollinen johtaja sekä merkittävä kirjailija. Puolusti Vanhan ja Uuden testamentin yhteenkuuluvuutta sekä loi perustan kolminaisuusopille. Tertullianus oli käytännöllinen teologi ja realisti, joka suuntautui kohti materialismia.
Hänen opetuksiinsa kuuluivat että; sielu ei ollu olemassa ennen ruumista, sielun syntisyys selittyy maallisella, saatanallisella alkuperällä. Se on kahlittu Saatanaan, mutta siinä on hyvä siemen ja se on kristitty, kun se herätetään se palaa terveeksi ja kutsuu Jumalaa. Sekä että Jumalalla on ruumiillinen olemassaolo.
Tertullianus kannatti itsehillintää ja itsekuria ja oli yksi varhaiskristillisen kieltäytymisen ja ankaruuden johtavia edustajia. Hän opetti että saastaiset asiat saastuttavat katsottuna tai kuultuna, tästä syystä hän julisti että kristittyjen tulisi pysyä poissa teattereista, koska siellä esitettiin pakanallisia rituaaleja ja lausuttiin pakanallisten jumalien nimiä.
Hänen teoksiaan säilyi kaikkiaan 31 kappaletta mm. Apologeticus.
Origenes (n. 185-254)
Kristitty oppinut ja teologi. Origeneen kirjoitukset ovat merkityksellisiä ensimmäisinä todellisina yrityksinä selittää kristinuskoa älyllisesti. Hän loi perustan idän kristilliselle ajattelulle ja häntä pidetään tärkeimpänä 200-luvun kirkkoisänä. Origenes kehitti vertauskuvallisen raamatuntulkinnan. Hän kannatti opetusta kaikkien luotujen pelastamisesta
Origenes oli idealisti, jonka mukaan kaikki väliaikaiset ja materiaaliset asiat olivat merkityksettömiä, ainoastaan ideat olivat todellisia ja ikuisia. Näin ollen hän pitää Jumalaa eli puhdasta järkeä hengellisen ja ikuisen maailman puhtaasti ideaalina keskuksena. Hän oli tiukka Raamatun seuraaja. Se oli hänelle jumalallisesti inspiroitu, minkä saattoi päätellä sekä toteutuneista profetioista että siitä välittömästä vaikutelmasta, jonka lukija sai pyhistä kirjoituksista. Origenes ei esittänyt mitään lausuntoa ilman raamatullista perustaa.
Origenes valmisti saarnat lähes koko Raamatusta. Ne kirjoitettiin ylös hänen saarnatessaan. Origeneen saarnoja on säilynyt monista Raamatun kirjoista mm. I-IV Mooseksen kirjoista, Luukkaan evankeliumista, Jesajan sekä Jeremian kirjoista.
Augustinus (354-430)
Läntisen kristillisen kirkon merkittävin kirkkoisä, katolisen kirkon merkittävimpiä ja arvostetuimpia teologeja ja kirkon opettajia. Teki huomattavaa työtä filosofian ja teologian yhteen sovittamisessa.
Vapaa tahto oli yksi Augustinuksen käsittelemistä ongelmista. Hän pohti, että jos ihminen ei itse toimi oman tahtonsa mukaan tai ei tunne kristillisiä opetuksia, voiko hänet tuomita helvettiin pahojen tekojen takia. Augustinuksen tietoteoriassa hän katsoi ideoiden olevan ontologisesti kaikkein korkeimmalla tasolla, kaiken tiedon lähtökohtana olivat Jumalalla olevat ideat. Hän näki ulkopuolisen maailman olevan muuttuva ja aistien olevan pettäviä, siksi totuutta oli parempi etsiä ihmisen sisältä.
Augustinus miettii ajan ja ikuisuuden olemusta ratkaisevasti; hän käsittelee mennyttä aikaa, nykyhetkeä ja tulevaa aikaa, sekä ajan kulumista ja mittaamista.
Hänen mukaansa hyvä elämä tarkoittaa elämää, jossa ruumiin tarpeita on hillittävä.
Hän katsoi, ettei kukaan voinut pelastua ilman kastetta ja kirkon jäseneksi tulemista.
Augustinus on läntisen kolminaisuusopin muotoilija. Hänen mukaansa Isä, kaiken olemisen lähde, vastaa ihmisen muistia, Poika ihmisen aktiivista ajattelua ja kommunikaatiota ja Pyhä Henki ihmisen tahtoa ja rakkautta. Käsitys siitä että Henki lähtee myös Pojasta on merkittävimpiä läntisten kirkkokuntien ja ortodoksisen kirkon välisiä ongelmia. Käsitys on päätynyt myös n. filioque -lisäykseksi lännen kirkkojen uskontunnustuksiin. Augustinuksella on lukuisia teoksia, merkittävimmät niistä ovat Tunnustukset ja Jumalan valtio.
Oli kirkollinen johtaja sekä merkittävä kirjailija. Puolusti Vanhan ja Uuden testamentin yhteenkuuluvuutta sekä loi perustan kolminaisuusopille. Tertullianus oli käytännöllinen teologi ja realisti, joka suuntautui kohti materialismia.
Hänen opetuksiinsa kuuluivat että; sielu ei ollu olemassa ennen ruumista, sielun syntisyys selittyy maallisella, saatanallisella alkuperällä. Se on kahlittu Saatanaan, mutta siinä on hyvä siemen ja se on kristitty, kun se herätetään se palaa terveeksi ja kutsuu Jumalaa. Sekä että Jumalalla on ruumiillinen olemassaolo.
Tertullianus kannatti itsehillintää ja itsekuria ja oli yksi varhaiskristillisen kieltäytymisen ja ankaruuden johtavia edustajia. Hän opetti että saastaiset asiat saastuttavat katsottuna tai kuultuna, tästä syystä hän julisti että kristittyjen tulisi pysyä poissa teattereista, koska siellä esitettiin pakanallisia rituaaleja ja lausuttiin pakanallisten jumalien nimiä.
Hänen teoksiaan säilyi kaikkiaan 31 kappaletta mm. Apologeticus.
Origenes (n. 185-254)
Kristitty oppinut ja teologi. Origeneen kirjoitukset ovat merkityksellisiä ensimmäisinä todellisina yrityksinä selittää kristinuskoa älyllisesti. Hän loi perustan idän kristilliselle ajattelulle ja häntä pidetään tärkeimpänä 200-luvun kirkkoisänä. Origenes kehitti vertauskuvallisen raamatuntulkinnan. Hän kannatti opetusta kaikkien luotujen pelastamisesta
Origenes oli idealisti, jonka mukaan kaikki väliaikaiset ja materiaaliset asiat olivat merkityksettömiä, ainoastaan ideat olivat todellisia ja ikuisia. Näin ollen hän pitää Jumalaa eli puhdasta järkeä hengellisen ja ikuisen maailman puhtaasti ideaalina keskuksena. Hän oli tiukka Raamatun seuraaja. Se oli hänelle jumalallisesti inspiroitu, minkä saattoi päätellä sekä toteutuneista profetioista että siitä välittömästä vaikutelmasta, jonka lukija sai pyhistä kirjoituksista. Origenes ei esittänyt mitään lausuntoa ilman raamatullista perustaa.
Origenes valmisti saarnat lähes koko Raamatusta. Ne kirjoitettiin ylös hänen saarnatessaan. Origeneen saarnoja on säilynyt monista Raamatun kirjoista mm. I-IV Mooseksen kirjoista, Luukkaan evankeliumista, Jesajan sekä Jeremian kirjoista.
Augustinus (354-430)
Läntisen kristillisen kirkon merkittävin kirkkoisä, katolisen kirkon merkittävimpiä ja arvostetuimpia teologeja ja kirkon opettajia. Teki huomattavaa työtä filosofian ja teologian yhteen sovittamisessa.
Vapaa tahto oli yksi Augustinuksen käsittelemistä ongelmista. Hän pohti, että jos ihminen ei itse toimi oman tahtonsa mukaan tai ei tunne kristillisiä opetuksia, voiko hänet tuomita helvettiin pahojen tekojen takia. Augustinuksen tietoteoriassa hän katsoi ideoiden olevan ontologisesti kaikkein korkeimmalla tasolla, kaiken tiedon lähtökohtana olivat Jumalalla olevat ideat. Hän näki ulkopuolisen maailman olevan muuttuva ja aistien olevan pettäviä, siksi totuutta oli parempi etsiä ihmisen sisältä.
Augustinus miettii ajan ja ikuisuuden olemusta ratkaisevasti; hän käsittelee mennyttä aikaa, nykyhetkeä ja tulevaa aikaa, sekä ajan kulumista ja mittaamista.
Hänen mukaansa hyvä elämä tarkoittaa elämää, jossa ruumiin tarpeita on hillittävä.
Hän katsoi, ettei kukaan voinut pelastua ilman kastetta ja kirkon jäseneksi tulemista.
Augustinus on läntisen kolminaisuusopin muotoilija. Hänen mukaansa Isä, kaiken olemisen lähde, vastaa ihmisen muistia, Poika ihmisen aktiivista ajattelua ja kommunikaatiota ja Pyhä Henki ihmisen tahtoa ja rakkautta. Käsitys siitä että Henki lähtee myös Pojasta on merkittävimpiä läntisten kirkkokuntien ja ortodoksisen kirkon välisiä ongelmia. Käsitys on päätynyt myös n. filioque -lisäykseksi lännen kirkkojen uskontunnustuksiin. Augustinuksella on lukuisia teoksia, merkittävimmät niistä ovat Tunnustukset ja Jumalan valtio.
Sakramentit eri kirkkokunnissa
Evankelis-luterilaisessa kirkossa sakramentteja ovat ne, jotka kirkko katsoo Jeesuksen asettaneen eli kaste ja ehtoollinen. Lutherin varhaiskautena hän piti rippiä sakramenttina, mutta sitä ei myöhemmin luettu sakramentteihin. Luther liittyi sakramenttikäsitykseen, jossa sakramentin luo Jumalan lupaus yhdistettynä aineeseen. Reformaatiossa korostettiin kuitenkin Kristuksen asemaa niin paljon että sakramentin määrittelyyn lisättiin käsitys, että sen tuli olla Kristuksen asettama.
Luterilainen kirkko edustaa sakramenttirealismia: sakramenteissa Jumalan armoa pidetään näkyvässä aineessa läsnäpä, eikä kyseessä ole vain symbolinen toimitus.
Ortodoksisessa kirkossa sakramenttien määrä ei ole vakiintunut, mutta niihin luetaan kaste, mirjavoitelu, ehtoollinen, katumus, pappeus, avioliitto sekä sairaanvoitelu. Sakramentteihin on aikaisemmin kuulunut myös mm. hautaus, vedenpyhitys, mirhan valmistus, munkki tai nunna vihkimys sekä kirkon vihkimys.
Ortodoksisen kirkon mysteeriot ovat armon näkyviä välikappaleita, joiden kautta saamme Pyhän Hengen lahjan.
Katolisen kirkon sakramentit ovat kaste = kristillisen elämän perustus, konfirmaatio = vahvistus, papiksi vihkiminen, avioliitto, ehtoollinen, rippi = parannus/sovitus sekä sairaiden voitelu.
Luterilainen kirkko edustaa sakramenttirealismia: sakramenteissa Jumalan armoa pidetään näkyvässä aineessa läsnäpä, eikä kyseessä ole vain symbolinen toimitus.
Ortodoksisessa kirkossa sakramenttien määrä ei ole vakiintunut, mutta niihin luetaan kaste, mirjavoitelu, ehtoollinen, katumus, pappeus, avioliitto sekä sairaanvoitelu. Sakramentteihin on aikaisemmin kuulunut myös mm. hautaus, vedenpyhitys, mirhan valmistus, munkki tai nunna vihkimys sekä kirkon vihkimys.
Ortodoksisen kirkon mysteeriot ovat armon näkyviä välikappaleita, joiden kautta saamme Pyhän Hengen lahjan.
Katolisen kirkon sakramentit ovat kaste = kristillisen elämän perustus, konfirmaatio = vahvistus, papiksi vihkiminen, avioliitto, ehtoollinen, rippi = parannus/sovitus sekä sairaiden voitelu.
Suomen ristiretkeä (vuosina 1096-1270)
Ensimmäinen ristiretki - n.1155
Kyseisen legendan mukaan suomalaiset tekivät Ruotsin alueelle ryöstöretkiä, jonka johdosta kuningas Eerik Pyhä päätti lähteä Piispa Henrikin ja sotajoukkojensa kanssa valloittamaan Suomen ja käännyttämään pakanallisia kristinuskoon. Kuninkaan palattua Ruotsiin, piispa Henrik jäi järjestelemään Suomen kirkollisia oloja. Työ päättyi kuitenkin Henrikin yllättävään kuolemaan Köyliönjärven jäällä, talonpoika Lallin tapettua hänet.
Toinen ristiretki - 1249-1250
Retkeä johti ruotsalainen mahtimies Birger-jaarli. Retken seurauksena Länsi-Suomi liitettiin lopullisesti Ruotsiin. Retki tehtiin Hämeeseen, jolta on peräisin myös Hämeenlinna. Nykytutkimuksessa on esitetty että vuodelta 1237 hämäläiset olivat palanneet pakanallisiin tapoihin ja paavi kehotti ruotsalaisia lähtemään sotaretkelle vääräuskoisia vastaan.
Kolmas ristiretki - 1293
Retki suunnattiin Karjalaan Knuutinpojan johdolla. Ruotsalaiset halusivat valloittaa Karjalan ja päästä verottamaan kaupankäyntiä. Knuutinpoika varusti suuren laivaston ja sotajoukon. Ruotsalaiset voittivat Novgorodin ruhtinaan ja valloittivat Karjalankannaksen. Valtauksen turvaksi rakennutettiin Viipurin linna.
Ristiretkien jälkeen sotatila Ruotsin ja Novgorodin välillä jatkui, novgorodilaiset polttivat Turun maan tasalle 1318. Sotatila ja hävitysretket kävivät molempien puolien voimille ja 1323 solmittiin Pähkinäsaaren rauha. Rauhassa sovitun rajan itäpuolelle jäi ortodoksinen ja länsipuolelle katolinen usko. Suomen ristiretket olivat lopullinen sitoutumisen ele läntiseen kirkkoon. Turku ja sen tuomiokirkko jäivät Suomen kirkolliseksi keskukseksi. Seurauksena Suomi liitettiin Ruotsin yhteyteen sekä osaksi katolista kirkkoa.
Kyseisen legendan mukaan suomalaiset tekivät Ruotsin alueelle ryöstöretkiä, jonka johdosta kuningas Eerik Pyhä päätti lähteä Piispa Henrikin ja sotajoukkojensa kanssa valloittamaan Suomen ja käännyttämään pakanallisia kristinuskoon. Kuninkaan palattua Ruotsiin, piispa Henrik jäi järjestelemään Suomen kirkollisia oloja. Työ päättyi kuitenkin Henrikin yllättävään kuolemaan Köyliönjärven jäällä, talonpoika Lallin tapettua hänet.
Toinen ristiretki - 1249-1250
Retkeä johti ruotsalainen mahtimies Birger-jaarli. Retken seurauksena Länsi-Suomi liitettiin lopullisesti Ruotsiin. Retki tehtiin Hämeeseen, jolta on peräisin myös Hämeenlinna. Nykytutkimuksessa on esitetty että vuodelta 1237 hämäläiset olivat palanneet pakanallisiin tapoihin ja paavi kehotti ruotsalaisia lähtemään sotaretkelle vääräuskoisia vastaan.
Kolmas ristiretki - 1293
Retki suunnattiin Karjalaan Knuutinpojan johdolla. Ruotsalaiset halusivat valloittaa Karjalan ja päästä verottamaan kaupankäyntiä. Knuutinpoika varusti suuren laivaston ja sotajoukon. Ruotsalaiset voittivat Novgorodin ruhtinaan ja valloittivat Karjalankannaksen. Valtauksen turvaksi rakennutettiin Viipurin linna.
Ristiretkien jälkeen sotatila Ruotsin ja Novgorodin välillä jatkui, novgorodilaiset polttivat Turun maan tasalle 1318. Sotatila ja hävitysretket kävivät molempien puolien voimille ja 1323 solmittiin Pähkinäsaaren rauha. Rauhassa sovitun rajan itäpuolelle jäi ortodoksinen ja länsipuolelle katolinen usko. Suomen ristiretket olivat lopullinen sitoutumisen ele läntiseen kirkkoon. Turku ja sen tuomiokirkko jäivät Suomen kirkolliseksi keskukseksi. Seurauksena Suomi liitettiin Ruotsin yhteyteen sekä osaksi katolista kirkkoa.
keskiviikko 17. marraskuuta 2010
Nadelian tarinan päätepysäkki
Tämä on tarinani loppu, tai pikemminkin uuden alku
Harvat sadut päättyvät huonosti, ja useimmat niistä jäävätkin elämään legendoina. Niin toivon myös käyvän minulle. En halua jäädä pölyttymään ihmismieliin. Tahdon olla unohtamaton noita, noita joka ei kuole koskaan.
Minun veroistani ei tule olemaan enää koskaan. Olen maailman paras noita, ensimmäinen ja viimeinen noita laatuaan. Toivon, että edes sinä tulet minut muistamaan ainiaan. Ethän vain unhoita räväkkää olemustani ja kaikkia niitä tempauksiani, joista sinulle kerroin. Avarsin sinulle maailmaani ja pääsit kurkistamaan salaiseen elämääni. Sinne ei aivan kaikilla ole oikeutta päästä, muista se.
Tärkeintä on sinun muistaa se, että minä en ole mennyt ainiaaksi. Olen täällä niin kauan kuin sinä vain tahdot minun olevan. Kuvittele minut paikkaan, jonne tahtoisit minun menevän, niin ehkä tapaamme jälleen siellä. Kiitokseksi minä voin paljastaa sinulle muutamia salaisia reseptejäni. Ja tämän minä vannon, kautta noidansangon, jos sanani syön, niin luutani minut vieköön!
Taikauskoinen noitasi, Nadelia
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)