perjantai 19. marraskuuta 2010

Käsitteitä

Presbyteeri - piispan apuna toimineet ns. “vanhimmat”. reformoitujen kirkkojen edustaja P-Amerikassa

Ane ja kiirastuli - sanottiin että pyhimykset ovat tehneet hyviä töitä yli omien varojensa ja kirkko myi näitä hyvitystekoja muulle kansalle. Kansalle kerrottiin että aneen ostaessaan se vähentää aikaa kiirastulessa, joka oli kuolemanjälkeinen välitila ennen taivasta. Siellä sielut puhdistuivat synneistä ennen pääsyä taivaaseen.

Reliikki - pyhäinjäännös. Pyhien ruumiilliset jäännökset, mahdollisesti vaatteet tai esimerkiksi marttyyrin kiduttamisessa käytetyt välineet. Kirkot ympäri Eurooppaa pyrkivät saamaan vähintään yhden pyhäinjäännöksen.

Teokratia - valtio, jota johdettiin Jumalan lakien mukaan.

Predestinaatio - eli ennalta määrääminen.

-yksinkertainen predestinaatio - Lutherin mukaan Jumala oli valinnut ne, jotka pelastuvat. Ketään ei ollut suoranaisesti ennalta valittu kadotukseen.

-kaksinkertainen predestinaatio - Calvinin mukaan Jumala oli ennen syntiinlankeemusta valinnut toiset ihmiset paratiisiin ja toiset kadotukseen.

39 artiklaa - 1562, Elisabeth I:n aikaan anglikaanisen valtionkirkon oppi kiteytettiin uskonkappaleihin, joita kutsutaan 39 artiklaksi.

Anabaptisti - kasteenuusija. 1500- ja 1600-luvuilla monet radikaalit ryhmät hylkäsivät lapsikasteen ja ottivat tilalle aikuiskasteen eli uskovien katseen.

Jansenistit - katolisen kirkon sisäiset uudistajat. vaativat kirkon hallinnon demokratisoimista.

Apotti - munkkiluostarin johtaja

Abbedissa - nunnaluostarin johtaja

Henrik VIII ja naisseikkailut.


Henrik VIII (1491-1547) oli Englannin kuningas ja Irlannin hallitsija vuosina 1509-1547.

Henrik on kuuluisa kuudesta avioliitosta sekä siitä että hänellä oli enemmän valtaa kuin millään muulla englantilaisella monarkialla. Hänen tavoitteensa saada avioero vaimostaan aiheuttivat Englannin ja katolisen kirkon välirikon, Englannin kiron perustamisen ja luostareiden lakkauttamisen. Nämä olivat ensimmäiset vaiheet kohti Englannin uskonnonpuhdistusta.

Henrikiä kuvaili diplomaatti Pasqualigo; komeimmaksi ruhtinaaksi, jota on nähty. Puhuu ranskaa, englantia, latinaa ja vähän italiaa. Turnailee loistavasti sekä jännittää jousen helpommin kuin kukaan mies Englannissa.

1509 astuttuaan valtaan Henrik nai Katariina Aragonialaisen, joka synnytti Henrikille kuusi lasta, joista henkiin jäi ainoastaan nuorin, tytär Maria. Henrikin tulehtuneet suhteet Katariinan kotimaahan sekä halu saada miesperillinen johtivat siihen että Henrik tahtoi erota vaimostaan. Tämä oli kuitenkin uskontonsa vuoksi mahdotonta ja uskon vastaista. Ero tuli kuitenkin voimaan, sillä hovinainen Anne Boley alkoi odottaa Henrikille lasta. Heidät vihittiin salaa avioliittoon 1533 ja Katariinan ja Henrikin avioliitto vihdoin mitätöitiin.

Anne Boleyn raskaudet eivät kuitenkaan tuottaneet Henrikin vaatimaa tulosta vaan jälleen henkiin jäi tytär, Elisabeth. 1536 Anne Boley teloitettiin. Teloituksen jälkeen Henrik meni naimisiin Jane Seymourin kanssa. 1537 he saivat pojan, Edvardin. Jane kuitenkin menehtyi pian synnytyksen jälkeen. Koska Edvard oli mies ja sisarpuolet oli poistettu kruununperimyksestä, hänestä tuli kruununperillinen.

1540 Henrik nai Anna Kleveläisen, mutta tyytymättömänä tämän ulkomuotoon ja olemukseen Henrik erosi tästä jo samana vuonna.

Kesäkuussa 1540 Henrik nai Katariina Howardin ja oli viidenteen vaimoonsa syvästi rakastunut, mutta mestautti Katariinan tämän ollessa uskoton 1542. Katariina oli vain kahdeksantoista vuoden ikäinen.

1543 Henrik meni naimisiin Katariina Parrin kanssa, mutta avioliitto päättyi 1547 kun Henrik menehtyi.

Sääntökuntia

Benediktiiniläinen luostarikunta n.530

Sen perusti Benedictus Nursialainen ja tästä yhteisöstä tuli läntisen luostarilaitoksen perusmalli.

Uskonnonharjoituksen ihanteina olivat kohtuullisuus, yhteisöllisyys, koulutus ja mietiskely. Luostarielämässä pyrittiin yhdistämään rukous ja työ.

Clunyn luostariliike 900-luvun lopulla

Syntyi benediktiiniläisluostarissa Keski-Ranskassa. Liikkeen tavoitteina olivat: että katolinen kirkko tulisi saada vapaaksi maallisesta vallasta sekä korkeiden kirkollisten virkojen myynti olisi lopetettava; pappien selibaatti tuli saada käytäntöön koko kirkon alueella; paavin asemaa tuli nostaa ja hänestä tuli tehdä riippumaton maallisista hallitsijoista.

Munkkien tärkeimpänä tehtävänä pidettiin Jumalan jatkuva ylistäminen, näin ollen jumalanpalveluksiakin toimitettiin lähes vuorokauden ympäri. Luostarikuri oli tiuSelaimesi ei ehkä tue tämän kuvan näyttöä. Selaimesi ei ehkä tue tämän kuvan näyttöä. kkaa ja munkkeja koski ilmiantopakko. Clunylaisuus toi luostareille ennennäkemätöntä valtaa, vaurautta ja mahtia. Liikkeen tavoitteet toi parhaiten esille Innocentius III.


Sisterssiläisjärjestö 1100-luvulla

Korosti yksinkertaista hengellisyyttä ja vaatimatonta elämäntapaa -- pyrki palaamaan alkuperäiseen benediktiiniläisyyteen. Pyhä Bernhard Clairvauxilainen oli tunnetuin sisterssiläinen sillä hänen ansioistaan sääntökunta kehittyi voimakkaasti 1100-luvun alkupuolella



Birgittalaisjärjestö 1370-luvulla

Naisille tarkoitettu luostari, jonka perusti ruotsalainen Birgitta Vadstenaan. Pian kuolemansa jälkeen 1373 Birgitta julistettiin pyhimykseksi ja hänen haudastaan tuli Ruotsin valtakunnan tunnetuin pyhiinvaelluskohde. Luostarissa toimivat nunnien lisäksi myös munkkeja, mutta naiset ja miehet pidettiin tiukasti erillisissä asumuksissa ja eri toimissa.

torstai 18. marraskuuta 2010

Tärkeimmät kirkkoisät

Tertullianus (n. 155-230)

Oli kirkollinen johtaja sekä merkittävä kirjailija. Puolusti Vanhan ja Uuden testamentin yhteenkuuluvuutta sekä loi perustan kolminaisuusopille. Tertullianus oli käytännöllinen teologi ja realisti, joka suuntautui kohti materialismia.

Hänen opetuksiinsa kuuluivat että; sielu ei ollu olemassa ennen ruumista, sielun syntisyys selittyy maallisella, saatanallisella alkuperällä. Se on kahlittu Saatanaan, mutta siinä on hyvä siemen ja se on kristitty, kun se herätetään se palaa terveeksi ja kutsuu Jumalaa. Sekä että Jumalalla on ruumiillinen olemassaolo.

Tertullianus kannatti itsehillintää ja itsekuria ja oli yksi varhaiskristillisen kieltäytymisen ja ankaruuden johtavia edustajia. Hän opetti että saastaiset asiat saastuttavat katsottuna tai kuultuna, tästä syystä hän julisti että kristittyjen tulisi pysyä poissa teattereista, koska siellä esitettiin pakanallisia rituaaleja ja lausuttiin pakanallisten jumalien nimiä.

Hänen teoksiaan säilyi kaikkiaan 31 kappaletta mm. Apologeticus.

Origenes (n. 185-254)

Kristitty oppinut ja teologi. Origeneen kirjoitukset ovat merkityksellisiä ensimmäisinä todellisina yrityksinä selittää kristinuskoa älyllisesti. Hän loi perustan idän kristilliselle ajattelulle ja häntä pidetään tärkeimpänä 200-luvun kirkkoisänä. Origenes kehitti vertauskuvallisen raamatuntulkinnan. Hän kannatti opetusta kaikkien luotujen pelastamisesta

Origenes oli idealisti, jonka mukaan kaikki väliaikaiset ja materiaaliset asiat olivat merkityksettömiä, ainoastaan ideat olivat todellisia ja ikuisia. Näin ollen hän pitää Jumalaa eli puhdasta järkeä hengellisen ja ikuisen maailman puhtaasti ideaalina keskuksena. Hän oli tiukka Raamatun seuraaja. Se oli hänelle jumalallisesti inspiroitu, minkä saattoi päätellä sekä toteutuneista profetioista että siitä välittömästä vaikutelmasta, jonka lukija sai pyhistä kirjoituksista. Origenes ei esittänyt mitään lausuntoa ilman raamatullista perustaa.

Origenes valmisti saarnat lähes koko Raamatusta. Ne kirjoitettiin ylös hänen saarnatessaan. Origeneen saarnoja on säilynyt monista Raamatun kirjoista mm. I-IV Mooseksen kirjoista, Luukkaan evankeliumista, Jesajan sekä Jeremian kirjoista.

Augustinus (354-430)

Läntisen kristillisen kirkon merkittävin kirkkoisä, katolisen kirkon merkittävimpiä ja arvostetuimpia teologeja ja kirkon opettajia. Teki huomattavaa työtä filosofian ja teologian yhteen sovittamisessa.

Vapaa tahto oli yksi Augustinuksen käsittelemistä ongelmista. Hän pohti, että jos ihminen ei itse toimi oman tahtonsa mukaan tai ei tunne kristillisiä opetuksia, voiko hänet tuomita helvettiin pahojen tekojen takia. Augustinuksen tietoteoriassa hän katsoi ideoiden olevan ontologisesti kaikkein korkeimmalla tasolla, kaiken tiedon lähtökohtana olivat Jumalalla olevat ideat. Hän näki ulkopuolisen maailman olevan muuttuva ja aistien olevan pettäviä, siksi totuutta oli parempi etsiä ihmisen sisältä.

Augustinus miettii ajan ja ikuisuuden olemusta ratkaisevasti; hän käsittelee mennyttä aikaa, nykyhetkeä ja tulevaa aikaa, sekä ajan kulumista ja mittaamista.

Hänen mukaansa hyvä elämä tarkoittaa elämää, jossa ruumiin tarpeita on hillittävä.

Hän katsoi, ettei kukaan voinut pelastua ilman kastetta ja kirkon jäseneksi tulemista.

Augustinus on läntisen kolminaisuusopin muotoilija. Hänen mukaansa Isä, kaiken olemisen lähde, vastaa ihmisen muistia, Poika ihmisen aktiivista ajattelua ja kommunikaatiota ja Pyhä Henki ihmisen tahtoa ja rakkautta. Käsitys siitä että Henki lähtee myös Pojasta on merkittävimpiä läntisten kirkkokuntien ja ortodoksisen kirkon välisiä ongelmia. Käsitys on päätynyt myös n. filioque -lisäykseksi lännen kirkkojen uskontunnustuksiin. Augustinuksella on lukuisia teoksia, merkittävimmät niistä ovat Tunnustukset ja Jumalan valtio.

Sakramentit eri kirkkokunnissa

Evankelis-luterilaisessa kirkossa sakramentteja ovat ne, jotka kirkko katsoo Jeesuksen asettaneen eli kaste ja ehtoollinen. Lutherin varhaiskautena hän piti rippiä sakramenttina, mutta sitä ei myöhemmin luettu sakramentteihin. Luther liittyi sakramenttikäsitykseen, jossa sakramentin luo Jumalan lupaus yhdistettynä aineeseen. Reformaatiossa korostettiin kuitenkin Kristuksen asemaa niin paljon että sakramentin määrittelyyn lisättiin käsitys, että sen tuli olla Kristuksen asettama.

Luterilainen kirkko edustaa sakramenttirealismia: sakramenteissa Jumalan armoa pidetään näkyvässä aineessa läsnäpä, eikä kyseessä ole vain symbolinen toimitus.

Ortodoksisessa kirkossa sakramenttien määrä ei ole vakiintunut, mutta niihin luetaan kaste, mirjavoitelu, ehtoollinen, katumus, pappeus, avioliitto sekä sairaanvoitelu. Sakramentteihin on aikaisemmin kuulunut myös mm. hautaus, vedenpyhitys, mirhan valmistus, munkki tai nunna vihkimys sekä kirkon vihkimys.

Ortodoksisen kirkon mysteeriot ovat armon näkyviä välikappaleita, joiden kautta saamme Pyhän Hengen lahjan.

Katolisen kirkon sakramentit ovat kaste = kristillisen elämän perustus, konfirmaatio = vahvistus, papiksi vihkiminen, avioliitto, ehtoollinen, rippi = parannus/sovitus sekä sairaiden voitelu.

Suomen ristiretkeä (vuosina 1096-1270)

Ensimmäinen ristiretki - n.1155

Kyseisen legendan mukaan suomalaiset tekivät Ruotsin alueelle ryöstöretkiä, jonka johdosta kuningas Eerik Pyhä päätti lähteä Piispa Henrikin ja sotajoukkojensa kanssa valloittamaan Suomen ja käännyttämään pakanallisia kristinuskoon. Kuninkaan palattua Ruotsiin, piispa Henrik jäi järjestelemään Suomen kirkollisia oloja. Työ päättyi kuitenkin Henrikin yllättävään kuolemaan Köyliönjärven jäällä, talonpoika Lallin tapettua hänet.

Toinen ristiretki - 1249-1250

Retkeä johti ruotsalainen mahtimies Birger-jaarli. Retken seurauksena Länsi-Suomi liitettiin lopullisesti Ruotsiin. Retki tehtiin Hämeeseen, jolta on peräisin myös Hämeenlinna. Nykytutkimuksessa on esitetty että vuodelta 1237 hämäläiset olivat palanneet pakanallisiin tapoihin ja paavi kehotti ruotsalaisia lähtemään sotaretkelle vääräuskoisia vastaan.

Kolmas ristiretki - 1293

Retki suunnattiin Karjalaan Knuutinpojan johdolla. Ruotsalaiset halusivat valloittaa Karjalan ja päästä verottamaan kaupankäyntiä. Knuutinpoika varusti suuren laivaston ja sotajoukon. Ruotsalaiset voittivat Novgorodin ruhtinaan ja valloittivat Karjalankannaksen. Valtauksen turvaksi rakennutettiin Viipurin linna.

Ristiretkien jälkeen sotatila Ruotsin ja Novgorodin välillä jatkui, novgorodilaiset polttivat Turun maan tasalle 1318. Sotatila ja hävitysretket kävivät molempien puolien voimille ja 1323 solmittiin Pähkinäsaaren rauha. Rauhassa sovitun rajan itäpuolelle jäi ortodoksinen ja länsipuolelle katolinen usko. Suomen ristiretket olivat lopullinen sitoutumisen ele läntiseen kirkkoon. Turku ja sen tuomiokirkko jäivät Suomen kirkolliseksi keskukseksi. Seurauksena Suomi liitettiin Ruotsin yhteyteen sekä osaksi katolista kirkkoa.

keskiviikko 17. marraskuuta 2010

Nadelian tarinan päätepysäkki

Tämä on tarinani loppu, tai pikemminkin uuden alku

Harvat sadut päättyvät huonosti, ja useimmat niistä jäävätkin elämään legendoina. Niin toivon myös käyvän minulle. En halua jäädä pölyttymään ihmismieliin. Tahdon olla unohtamaton noita, noita joka ei kuole koskaan.

Minun veroistani ei tule olemaan enää koskaan. Olen maailman paras noita, ensimmäinen ja viimeinen noita laatuaan. Toivon, että edes sinä tulet minut muistamaan ainiaan. Ethän vain unhoita räväkkää olemustani ja kaikkia niitä tempauksiani, joista sinulle kerroin. Avarsin sinulle maailmaani ja pääsit kurkistamaan salaiseen elämääni. Sinne ei aivan kaikilla ole oikeutta päästä, muista se.

Tärkeintä on sinun muistaa se, että minä en ole mennyt ainiaaksi. Olen täällä niin kauan kuin sinä vain tahdot minun olevan. Kuvittele minut paikkaan, jonne tahtoisit minun menevän, niin ehkä tapaamme jälleen siellä. Kiitokseksi minä voin paljastaa sinulle muutamia salaisia reseptejäni. Ja tämän minä vannon, kautta noidansangon, jos sanani syön, niin luutani minut vieköön!

Taikauskoinen noitasi, Nadelia

Noita Nadelia tutustuu ortodoksisuuteen

Päiväkirjamerkintä

Rakas päiväkirjani! Kävin tänään vierailulla ortodoksisessa kirkossa. Olin todella iloisesti yllättynyt siitä, miten kaunis se oli. Kirkko oli ulkoa ja sisältä katsottuna todella lumoava. Vaikka uskonkin ”Taikahömpötykseen”, liikutuin silti kirkon ulkonäöstä.

Kirkossa vierailusta mieleeni ei oikeastaan jäänytkään muuta kuin sen kauneus. Siellä oli todella koristeellista. Lukuisat ikonit loivat tunnelmaa ja suitsukkeiden tuoksu huumasi minut. Tässä voisi ihan kuvitella kääntyvänsä ortodoksiksi.

Opillisesti ortodoksisuus ei kuitenkaan sopisi minulle, joten vedän sanomiseni takaisin. En olisi valmis paastoamaan, ja samalla luopumaan hetkellisesti eläinkunnan tuotteista. Mitä tekisinkään silloin herkullisille liharesepteilleni, eivät ne ainakaan poltettavaksi joutaisi! Minua pelottaa myös ortodoksisen kristillisyyden pääajatus jumalallistumisesta. En pystyisi etsimään itsestäni Jumalan kuvaa, ja sitä kautta muuttumaan vähitellen Jumalan kaltaiseksi.

Toisaalta huomasin rakastavani ikoneita. Ne olivat jollain tapaa kiehtovia ja mystisiä, kuin noituus. Ihmiset rukoilivat ikonien edessä ja he myös sytyttivät tuohuksia niiden eteen. Huomasin muistuttavani ulkonäöllisesti yhtä ikonia, taitaa minussa ja Neitsyt Mariassa olla samoja kasvonpiirteitä…

Minua ihmetytti kirkossa se, että siellä ei ollut penkkirivistöjä ollenkaan. Ihmisten täytyy olla todella kärsivällisiä jos he jaksavat seistä koko liturgian läpi. Minusta ei siihen olisi.

Taidankin vain pysytellä noitana, tai en ainakaan ole kääntymässä ortodoksiksi. Olen kuitenkin ajatellut aloittaa ikonien maalaamisen, koska huomasin niiden sisältävän jotain taianomaista. En kuitenkaan halua sen enempää ortodoksisuutta elämääni. En ainakaan nyt, ehkä sitten tulevaisuudessa…

Noita Nadelia

Noita Nadelia - päivä paavina

Mitä ihmettä aikakoneeni on jälleen sekoillut? Ettei vaan rakas Henkkani olisi mennyt näpertelemään mokomaa vehjettä. No joka tapauksessa. Heräsin tänä aamuna kummastuksekseni paavina. Olisit nähnyt ne vaatteet ylläni. Näytin kuin enkeliltä. Enkä todellakaan ole mikään puhtoinen, valkokaapuinen Hyvis. Olen Pahis, sanon minä.

Ja niin kuin tarinoissa on tapana käydä. Minunkin päivässäni kaikki ei ollut vielä menetettyä. Ne paheksuvat ilmeet väkijoukolta, kun yritin pitää puhetta valtaistuimeltani. En tule unohtamaan niitä. Luulen ihmisten epäröineen naispuolista paavia, mutta ken sen tietää. Luulisi ainakin, että feministiset ajattelijat olisivat olleet tyytyväisiä…

Olihan toki päivässä jotain ihanaakin. Sain sentään johtaa päivän verran katolista kirkkoa ja samalla hoitui Vatikaanin päämiehenkin virka. Olin aika monilahjakkuus. Sain myös käyttööni vertauskuvalliset taivasten valtakunnan avaimet. Superia!

Olen myös todella otettu siitä, että Michelangelon suunnittelemat Pietarin kirkon aukion pylväät olivat käsin kosketeltavissa. Kävin myös katsastamassa kyseisen monilahjakkuuden kattofreskoja. Ne olivat lähes yhtä lumoavia kuin ikonit, ortodoksisessa kirkossa.

Koko paavina olo on ollut todella mahtava kokemus. Jos en olisi ryhtynyt noidaksi, olisin varmasti harkinnut uraa paavina. Sellaiseen johtoasemaan pääsy ei kuitenkaan varmasti ole yksinkertaista.

Ainiin yksi asia meinasi unohtua mainitsematta! Pääsin tekemään pieniä muutoksia Indexiin, mutta ne jääköön salaisuudeksi…

XXX Nadsku-paavi

Vainojen pyörteissä...

Olin kerran kävelemässä keskiaikaisen kaupungin keskustassa, kun huomasin erään, minun mielestäni hieman ihmeellisen näköisen miehen katselevan minua oudoksuen. Tiesin jo silloin, ettei se tietäisi mitään hyvää. Ihmisiä oli liikkeellä hyvin niukasti ja ne vähät jotka olivat, käyttäytyivät todella oudosti. Kulkiessani erään eukkojoukon ohi, kuulin heidän juttelevan miehestä. Hän oli inkvisiittori, jonka tarkoituksena oli poistaa vääräoppisuus kaupungista paljastamalla harhaoppisia ja rankaisemalla heitä. Tämän kuultuani päätin, että olisi parempi häipyä paikalta.

Minusta tuntui, että mies epäili minua jostakin, hän näet lähti seuraamaan minua. Hetken kuluttua vastaani tuli toinen samanlaisiin vaatteisiin pukeutunut mies, joka tarttui minuun. En yrittänyt vastustella, sillä tiesin sen tuovan vain lisää ongelmia. Nämä kaksi miestä veivät minut mukanaan tuomioistuimeen. Siellä he syyttivät minua kerettiläiseksi, joka tekee murhia ja syö vauvoja. En voinut mitenkään ymmärtää, minäkö muka joku kerettiläinen?!? Ei ikinä! Jostain kumman syystä muutaman tunnin kuluttu minut kuitenkin päästettiin pois. Ilmeisesti he tajusivat typerän virheensä.

Päätin lähteä pois siitä ajasta, mutta epähuomiossa erehdyin nyt keskiajan lopulle, jolloin käynnissä olivat noitavainot. Se oli kauheaa aikaa, mutta kaikesta huolimatta päätin jäädä joksikin aikaa. En oikein tiedä minne olisin uskaltanut mennä yöksi, joten päätin kokeilla hiljaisen näköistä kievaria. Olin menossa vuoteeseeni, kun vahingossa kolhaisin käteni johonkin. Siitä ei kuitenkaan tullut verta. Huomasin heti ystävällisen omistajan muuttuvan hieman oudoksi. En välittänyt siitä, mutta ilmeisesti olisi pitänyt, sillä jo pian inkvisiittorit olivat taas kolkuttelemassa ovelle.

Jouduin jälleen kuulusteltavaksi, tällä kertaa minua syytettiin noituudesta, sillä perusteella, että noidissa on sellaisia kohtia joista ei tule ollenkaan verta ja nyt minusta oli ”löydetty” sellainen. Tilanne oli erittäin vaikea, sillä jos olisin tunnustanut, olisin kuollut. Jos taas en minua, olisi kidutettu niin että kuolema olisi ollut lähes varma. Päätin kuitenkin olla tunnustamatta. Inkvisiittorit heittivät minut seuraavaksi yöksi vankityrmään uhaten erilaisilla kidutusmenetelmillä, kuten heittämisellä sidottuna veteen ja seisomista tulisilla hiilillä. Onnekseni olen kutienkin hieman erilainen noita. Keskiyöllä nimittäin, kun vartija oli nukahtanut, lähdin pois keskiajan lopusta turvallisimmille aikakausille, ja päätin, etten enää koskaan erehtyisi matkallani noitavainojen aikaan.

Noita Nadelia luostarissa

Tällä kertaa teemme retken keskiaikaiseen nunnaluostariin yhdessä vakiovierailijamme Noita Nadelian kanssa. Sen suuremmitta puheitta antaa noidan itsen kertoa mitä paikasta piti…

”Olin siis ajautunut matkoillani taas kerran keskiajalle, mutta tällä kertaa halusin kokeilla jotain uutta. Päätin siis mennä nunnaluostariin, en mihinkään isoon ja ihmeelliseen vaan aivan tavalliseen noin parinkymmenen nunnan luostariin.

Ensimmäisenä päivänäni luostarin naisjohtaja abbedissa, otti minut vastaan. Jouduin lupautumaan luostarielämän nuhteettomuuteen, kuuliaisuuteen ja köyhyyteen, vaikka olinhan jo siinä vaiheessa täysin varma, etten hirmuisen pitkäksi aikaa tuonne paikkaan jäisi. Abbedissa antoi minulle myös sellaisen nunnapuvun. Suoraan sanoen tällaisen tavallisen noidan ylle se ei sopinut sitten lainkaan, kutitti ja hiersi vain inhottavasti!

Joka päivä luostarissa pidettiin seitsemän liturgista rukoushetkeä, joihin oli pakko jokaisen nunnan osallistua, myös keskellä yöllä! Käsittämätöntä, ettei saanut edes kunnolla nukkua! Päivisin teimme kaikenlaista äärettömän tylsää, kuten kopioimme arvokkaita kirjoja tai olimme inhottavan pitkäveteisillä oppitunneilla. Mutta jotain hauskaa luostarissa sentään oli. Sain nimittäin muutaman kerran käydä luostarin omalla sairastuvalla. Ja se vasta oli jännää! Siellä oli nimittäin todella paljon erinäisiin tauteihin sairastuneita ihmisiä. Ja sainpas hieman käyttää omaa osaamistanikin yrttien ja juurien kanssa…

Muut luostarissa olevat nunnat tuntuivat olevan erittäin vakavissaan luostarielämän suhteen. Itse en ollut mitenkään ääri-innostunut lähtemään kello 2 yöllä rukoilemaan, mutta nämä olivat aina valmiita tekemään, mitä abbedissa pyysi – mikä oli sinänsä aika kummalista. Jo muutaman päivän jälkeen kuitenkin kyllästyin luostari elämään niin, että päätin lähteä kohti uusia seikkailuja.”

Noita Nadelia kokeilee elämää anekauppiaana

Vihdoinkin olen löytänyt itselleni sopivan ammatin, nimittäin aneiden kauppaamisen. Miten helppoa onkaan myydä aneita hyväuskoisille ihmisille. En päässyt yhtä hyviin tuloksiin edes rohto- ja luutakaupalla. Ja tämä on niin yksinkertaista!

Ja niille, jotka eivät tiedä mitä anekauppa on: Voin valaista teitä hieman pienellä mainospuheellani!

Nyt se on todella yksinkertaista. Ai mikäkö? No aneiden osto tietysti. Ostamalla aneen voit hyvittää pahat teot ja lyhentää kiirastulessa vietettävää aikaa. Jos koet itse viettäväsi tarpeeksi hyveellistä elämää, voit myös ostaa aneen jo kuolleelle sukulaisellesi. Miten hyödyllistä ja kätevää! Etkä varmasti kadu ostopäätöstäsi.

No eikö kuulostanutkin hyvältä vai mitä? Ainakin tämä on jo tepsinyt useisiin ihmisiin, varmasti jopa naapuriisi. Kannattaa myös liittyä Facebook-ryhmään, sillä siellä voi joka kuukausi voittaa kaksi anetta yhden hinnalla.

Terveisin,

Arvostettu anekauppias Nadelia

P.S. Eikä sitten kannata välittää Martti Lutherin puheista. Hän ei tiedä mistään mitään, ainakaan minun mielestäni!

Noita Nadelia tapaa Matti Lutherin

Nyt on tapahtunut suoranainen ihme! Noita Nadelia ja Martti Luther ovat istuutuneet saman pöydän ääreen, kun Nadelia on kutsuttu Luthereille päivälliselle. Olemme päässeet aitiopaikalle seuraamaan heidän kiivasta keskusteluaan uskonpuhdistuksesta. Elämämme tässä noin vuotta 1539.

Nadelia: Mielestäni uskonpuhdistus on yksinkertaisesti turha! Mitä järkeä on muuttaa jo valmiiksi roskakoriin joutavaa uskontoa??

Luther: Anteeksi, mutta minun mielestäni uskonpuhdistus oli erittäin tärkeä. Vanhat uskonnot olivat pahaksi ihmisille, esimerkkinä mainitakseni vaikkapa pahamaineisen anekaupan. Ihmisraukat joutuivat aivan turhaan maksamaan suuria summia synneistään, joita eivät voisi kuitenkaan saada anteeksi ainoastaan rahan avulla. Ihmiset kaipasivat aitoa, oikeaa toivoa ja uskonpuhdistus tarjosi nimenomaan sitä.

Nadelia: Siis väitätkö tosissasi, ettei anekaupassa ollut mitään ideaa?! Tietysti oli, sehän oli mahtavaa bisnestä! Rahaa tuli niin, ettei mitään rajaa! Eivätkä ihmiset mitään toivoa tarvinneet, kunnolla vaan kuria ja katumusta!

Luther: Väitätkö sinä puolestasi nyt, että koko minun työni oli täysin turhaa? Sanotaanhan Raamatussakin, että ihminen pelastuu yksin uskosta, ei siellä mitään anekaupan tärkeydestä puhuta. Ja totta kai täytyy muistaa, että uskonpuhdistukseen liittyi paljon muutakin kuin anekaupan poisto, kuten syntyi uusia kirkkokuntia.

Nadelia: No ei kai se nyt IHAN turhaa ollut, kai joku typerys siihenkin uskoo, mutta minua sinun on aivan turha yrittää tuollaiseen humpuukiin mukaan! En varmasti lähde! Ja mitä muuhun ”hyvään” tulee, kyllä ne typerät ihmiset uskovat mitä vaan jos tarpeeksi kauan jankkaa!

Luther: Mihinkäs sinä sitten uskot, jos saan kysyä?

Nadelia: Juurien ja yrttien ihanan ihmeelliseen parantavaan voimaan tietysti! Nehän ovat elämänsuola ja ainoa oikea tapa selvitä tämän julman maailman pahuudesta. Erilaisten keitosten ja yrttiseosten avullahan voit tehdä vaikka mitä, esimerkiksi…

No niin, keskustelut alkavat nyt karkailla siihen malliin, että on parempi jos häivytään hiljaa paikalta ja jätetään nämä kaksi selvittelemään välejään rauhassa…

Keskis-Sanomat

Noita Nadelialla ja Henrik VIII:lla SALASUHDE!!!

Noita Nadelia ja Kuningas Henrik VIII on nähty kuljeskelevan kaupungilla yhdessä ja tiettävästi he ovat tapailleet toisiaan jo useiden kuukausien ajan. Mikäli uskomme luotettavia lähteitä, ja miksemme uskoisi.

Henkan ja Nadskun on nähty illastavan Englannin kalleimmissa ravintoloissa ja pari on myös viettänyt yhteisiä öitä kuuluisimmissa hotelleissa. Ehkä Henkka toivoo Nadelian taianomaisuuden tuovan miespuolisia kruununperijöitä.

Henrikin uusin naisystävä poikkeaa täysin edellisistä. Monet ovat epäilleet, että Nadelia olisi noitunut Henrikin pauloihinsa. Hovista kuitenkin kiistetään väitteet. Ja he painottavatkin ”Meidän Henkan” olevan elämänsä kunnossa.

Huhujen mukaan Henkka on ottanut käsivarteensa tatuoinnin, jossa lukee Nadsku. Toivottavasti pari on tosissaan, sillä pelkillä loitsuilla tatuointia ei voida poistaa.

Keskis-Sanomat toivovat parille rutkasti onnea. Eritoten Nadelialle, sillä pahoin pelkäämme, että hänelle käy yhtä pahasti kuin edeltäjilleenkin.

Yritämme saada tuoreen parin haastattelun ensikuun lehteen. Lukijat, Toivokaa parasta!

Keskis-Sanomat 5.3.1535

Noita Nadelia

Hei!

Olen noin 28 000-vuotias noita, joka rakastaa seikkailua kirkkohistorian eri aikakausilla. Erikoisinta minussa on ehkä se, etten vanhene juuri lainkaan vaikka ikää tuleekin koko ajan lisää. Käväisen usein vain hetken mielijohteesta katsahtamassa esimerkiksi vuoden 1054 tapahtumia, kun kirkot erosivat, tai vaikkapa keskiajan loppupuolella kun meitä ihania, suloisia, kilttejä noitia vainottiin! En voi käsittää miksi, vaikka puhutaanhan meistä usein pahaa. Minustakin, mutta ettehän te viisaat ihmiset valehtelijoita usko! Minä ja Henrik VIII mukamas, ja pyh sanon minä!

Oikea nimeni ei suinkaan ole Noita Nadelia, vaan Nadelia Lilian Almanus Urbanuksentytär Ursbezläinen, mutta ihmiset kutsuvat minua vain Nadeliaksi. Ammatiltani olen noita ja ihmeparantaja. Siinä lienee osa syy mikseivät ihmiset oikein pidä minusta – kumma kyllä, he eivät usko kykyihini, mutta voin kertoa, olen parantanut esimerkiksi paljon sairaita eläimiä. Kerään luonnosta vain erilaisia yrttejä ja juuria ja teen niistä sitten omia keitoksiani. Valitan, en voi tässä paljastaa ohjeitani tai yrttieni nimiä etteivät kilpailijat vain pääse vakoilemaan. Heitäkin nimittäin on, vaikka ovathan he paljon huonompia ja avuttomampia kuin minä.

Kirkkokuntalaulu

Kirkkokuntalaulu
(sävel: hämähämähäkki)


Katolinen kirkko
paavin valitsee.
Tämä sitten heille
synnit ilmaisee.
Rippituolin kautta
anteeksi ne saa.
Vatikaanin arki
jatkaa kulkuaan.

Idässä on kirkko
ortodoksinen.
Venäjällä, Kreikassa
on meno slaavinen.
Mystiikkaa riittää,
perinteitä myös.
Pyhimysten mallia
voi seurata myös työss’.

Lutherista alkoi
uskonpuhdistus.
Tärkeä juttu oli
uskonvanhurskaus.
Raamatusta otti
mallin elämään.
Kaksi sakramenttia jäi
kirkkoon kestämään.

Zwingli sekä Calvin
Sveitsin uskon puhdisti.
Reformoitu kirkko
siitä syntyipi.
Ahkerat ja hyvät
pääsee taivaaseen.
Vaan mistä tietää ketkä
Jumala valitsee?

Englannissa kirkko on
anglikaaninen.
Hienoa on meno
korkeakirkollinen.
Piispat ovat tärkeitä,
kirkot upeita.
Kaksi sakramenttia
tälläkin kirkolla.

Helluntaina kirkko
puhui kielillä.
Siksi karismaatikko
on usein äänessä.
Uskovien kaste
on oma ratkaisu.
Entiselle elämälle
tulee katkaisu.

Keskenänsä kirkot
tuskin enää riitelee.
Ekumeniassa sovun
siemen kasvanee.
Paljon on eroja, vaan
yhteistäkin on:
Raamattu ja usko
ja armo loputon.

maanantai 15. marraskuuta 2010

Katolinen kirkko nykyään


Lisää kommenttilaatikkoon tiedonhankintatehtäväsi tulos. Etsi uutisia ja näkökulmia. Esitä raporttisi aiheesta. Linkkejä voi lisätä myös kommentteihin (ainakin osoitteet).

Aiheet: Vatikaanin toinen konsiili, nykyinen paavi, katolisen kirkon vaikeat kysymykset, etiikka, seksuaalietiikka, kirkko ja talous, Vatikaanin taide, Opus Dei, kielletyt kirjat ja elokuvat, kirkko muualla kuin länsimaissa, neuvottelut muiden kirkkojen kanssa (ekumenia ja uskontodialogi), teologia, oppi, Yhdysvaltain tilanne...

keskiviikko 10. marraskuuta 2010

Kristinusko ja nykyaika

Maailmassa on yli kaksi miljardia kristittyä. Tähän joukkoon mahtuu monenlaista: karismaattisia ilmiöitä korostavia suuntauksia (esimerkiksi kirkkoja, joissa käsitellään myrkkykäärmeitä), sateenkaariseurakuntia, maallistuneita länsimaalaisia, innokkaita nuorien kirkkojen jäseniä. Osa kirkoista korostaa ihmisoikeuksia, osa perinteitä, jotkut taistelevat olemassaolostaan vainojen keskellä. Kaikille on kuitenkin yhteistä usko Jeesukseen, kolmiyhteiseen Jumalaan ja Raamattuun. Tulkinnat ja elämänmuodot kuitenkin vaihtelevat.

maanantai 8. marraskuuta 2010

Uskovien kaste vai lapsikaste?


Perustelut lapsikasteen puolesta: Lapsikin tarvitsee armoa ja Jeesus otti vastaan pieniä lapsia. Kaste ei ole ihmisen vaan Jumalan teko. Kaste on lahja.
Uskovien kasteen puolesta: Joka uskoo ja kastetaan, pelastuu. Alkuseurakunnassakin kastettiin aikuisia, oman uskonsa tunnustaneita ihmisiä. Lapsella on oikeus itse valita, haluaako hän kasteen.

maanantai 1. marraskuuta 2010

Uskonpuhdistus





Mitkä olisivat sinun teesisi tämän päivän kirkossa? Haluaisitko uudistaa kirkkoa? Miten? Mistä haluaisit herättää keskustelua?

Mitä ajatuksia uskonpuhdistuksen aika Sinussa herättää?

“If you are not allowed to laugh in heaven, I don't want to go there” (Martti Luther)