Evankelis-luterilaisessa kirkossa sakramentteja ovat ne, jotka kirkko katsoo Jeesuksen asettaneen eli kaste ja ehtoollinen. Lutherin varhaiskautena hän piti rippiä sakramenttina, mutta sitä ei myöhemmin luettu sakramentteihin. Luther liittyi sakramenttikäsitykseen, jossa sakramentin luo Jumalan lupaus yhdistettynä aineeseen. Reformaatiossa korostettiin kuitenkin Kristuksen asemaa niin paljon että sakramentin määrittelyyn lisättiin käsitys, että sen tuli olla Kristuksen asettama.
Luterilainen kirkko edustaa sakramenttirealismia: sakramenteissa Jumalan armoa pidetään näkyvässä aineessa läsnäpä, eikä kyseessä ole vain symbolinen toimitus.
Ortodoksisessa kirkossa sakramenttien määrä ei ole vakiintunut, mutta niihin luetaan kaste, mirjavoitelu, ehtoollinen, katumus, pappeus, avioliitto sekä sairaanvoitelu. Sakramentteihin on aikaisemmin kuulunut myös mm. hautaus, vedenpyhitys, mirhan valmistus, munkki tai nunna vihkimys sekä kirkon vihkimys.
Ortodoksisen kirkon mysteeriot ovat armon näkyviä välikappaleita, joiden kautta saamme Pyhän Hengen lahjan.
Katolisen kirkon sakramentit ovat kaste = kristillisen elämän perustus, konfirmaatio = vahvistus, papiksi vihkiminen, avioliitto, ehtoollinen, rippi = parannus/sovitus sekä sairaiden voitelu.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti