Mitä ihmettä aikakoneeni on jälleen sekoillut? Ettei vaan rakas Henkkani olisi mennyt näpertelemään mokomaa vehjettä. No joka tapauksessa. Heräsin tänä aamuna kummastuksekseni paavina. Olisit nähnyt ne vaatteet ylläni. Näytin kuin enkeliltä. Enkä todellakaan ole mikään puhtoinen, valkokaapuinen Hyvis. Olen Pahis, sanon minä.
Ja niin kuin tarinoissa on tapana käydä. Minunkin päivässäni kaikki ei ollut vielä menetettyä. Ne paheksuvat ilmeet väkijoukolta, kun yritin pitää puhetta valtaistuimeltani. En tule unohtamaan niitä. Luulen ihmisten epäröineen naispuolista paavia, mutta ken sen tietää. Luulisi ainakin, että feministiset ajattelijat olisivat olleet tyytyväisiä…
Olihan toki päivässä jotain ihanaakin. Sain sentään johtaa päivän verran katolista kirkkoa ja samalla hoitui Vatikaanin päämiehenkin virka. Olin aika monilahjakkuus. Sain myös käyttööni vertauskuvalliset taivasten valtakunnan avaimet. Superia!
Olen myös todella otettu siitä, että Michelangelon suunnittelemat Pietarin kirkon aukion pylväät olivat käsin kosketeltavissa. Kävin myös katsastamassa kyseisen monilahjakkuuden kattofreskoja. Ne olivat lähes yhtä lumoavia kuin ikonit, ortodoksisessa kirkossa.
Koko paavina olo on ollut todella mahtava kokemus. Jos en olisi ryhtynyt noidaksi, olisin varmasti harkinnut uraa paavina. Sellaiseen johtoasemaan pääsy ei kuitenkaan varmasti ole yksinkertaista.
Ainiin yksi asia meinasi unohtua mainitsematta! Pääsin tekemään pieniä muutoksia Indexiin, mutta ne jääköön salaisuudeksi…
XXX Nadsku-paavi
Tästä haluaa lukea lisää...
VastaaPoista