Ensimmäinen ristiretki - n.1155
Kyseisen legendan mukaan suomalaiset tekivät Ruotsin alueelle ryöstöretkiä, jonka johdosta kuningas Eerik Pyhä päätti lähteä Piispa Henrikin ja sotajoukkojensa kanssa valloittamaan Suomen ja käännyttämään pakanallisia kristinuskoon. Kuninkaan palattua Ruotsiin, piispa Henrik jäi järjestelemään Suomen kirkollisia oloja. Työ päättyi kuitenkin Henrikin yllättävään kuolemaan Köyliönjärven jäällä, talonpoika Lallin tapettua hänet.
Toinen ristiretki - 1249-1250
Retkeä johti ruotsalainen mahtimies Birger-jaarli. Retken seurauksena Länsi-Suomi liitettiin lopullisesti Ruotsiin. Retki tehtiin Hämeeseen, jolta on peräisin myös Hämeenlinna. Nykytutkimuksessa on esitetty että vuodelta 1237 hämäläiset olivat palanneet pakanallisiin tapoihin ja paavi kehotti ruotsalaisia lähtemään sotaretkelle vääräuskoisia vastaan.
Kolmas ristiretki - 1293
Retki suunnattiin Karjalaan Knuutinpojan johdolla. Ruotsalaiset halusivat valloittaa Karjalan ja päästä verottamaan kaupankäyntiä. Knuutinpoika varusti suuren laivaston ja sotajoukon. Ruotsalaiset voittivat Novgorodin ruhtinaan ja valloittivat Karjalankannaksen. Valtauksen turvaksi rakennutettiin Viipurin linna.
Ristiretkien jälkeen sotatila Ruotsin ja Novgorodin välillä jatkui, novgorodilaiset polttivat Turun maan tasalle 1318. Sotatila ja hävitysretket kävivät molempien puolien voimille ja 1323 solmittiin Pähkinäsaaren rauha. Rauhassa sovitun rajan itäpuolelle jäi ortodoksinen ja länsipuolelle katolinen usko. Suomen ristiretket olivat lopullinen sitoutumisen ele läntiseen kirkkoon. Turku ja sen tuomiokirkko jäivät Suomen kirkolliseksi keskukseksi. Seurauksena Suomi liitettiin Ruotsin yhteyteen sekä osaksi katolista kirkkoa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti